Kuunteluterapian kuulematon voima

Miten kuunteluterapia voi auttaa sinua säätelemään hermostoasi?

Kuvittele terapia, jossa kuuntelet vain ääniä tai musiikkia, joka saa sinut tuntemaan olosi rauhallisemmaksi, yhteenkuuluvammaksi ja hallitsevammaksi.

Kuunteluterapiassa ei ole kyse vain musiikista nauttimisesta. Se on tieteellisesti vahvistettu tehokas menetelmä, joka auttaa aivojasi ja kehoasi toimimaan paremmin.

Tässä blogissa tarkastelemme viimeaikaisten tutkimusten ja tosielämän esimerkkien perusteella, miten kuunteluterapia voi auttaa parantamaan mielenterveyttäsi.

Kuunteluterapian voima

Kuunteluterapiassa käytetään tiettyjä ääniä, musiikkia ja taajuuksia hermoston aktivoimiseksi. Mutta miten se tarkalleen ottaen toimii? Salaisuus piilee neuroplastisuudessa eli aivojemme hämmästyttävässä kyvyssä muuttua ja sopeutua.

Kun kuuntelet kuunteluterapiaa, aktivoit aivojesi osia, jotka vaikuttavat tunteisiisi, käyttäytymiseesi ja jopa kehoosi. Nämä muutokset eivät ole vain tilapäisiä, vaan ne voivat tarjota pysyviä parannuksia siihen, miten tunnet itsesi ja miten reagoit elämän haasteisiin [Chatterjee et al., 2021].

Tärkeä osa kuunteluhoitoa on aivojen ja autonomisen hermoston välinen yhteys. Tämä hermoston osa säätelee tärkeitä toimintoja, kuten sydämen sykettä, hengitystä ja ruoansulatusta.

Kuuntelemalla tiettyjä ääniä voimme tasapainottaa tätä järjestelmää ja saada sinut tuntemaan olosi rauhallisemmaksi ja paremmaksi [McCorry, 2007].

Kuunteluhoito ja vagushermo

Yksi kuunteluhoidon tärkeimmistä osista on vagushermo.

Olet ehkä kuullut, että vagushermo on "valtatie" aivojen ja kehon välillä.

Tämä hermo vaikuttaa suuresti siihen, miltä meistä tuntuu sekä henkisesti että fyysisesti, ja se on suoraan yhteydessä kuuloon. Kuunteluhoidot, kuten Safe and Sound Protocol (SSP)auttavat stimuloimaan vagushermoa äänen avulla, mikä tarjoaa rentoutumista ja turvallisuuden tunnetta [Porges, 2013].

Kun tätä hermoa stimuloidaan kunnolla, tunnemme itsemme vähemmän ahdistuneiksi, hallitsemme itseämme paremmin ja selviydymme paremmin stressistä.

Voit ajatella sitä kehosi nollauspainikkeena. Vagushermon stimuloiminen auttaa meitä siirtymään "taistele tai pakene" -tilasta "lepää ja toivu" -tilaan, jossa kehomme voi parantua ja mielemme tuntuu rentoutuneemmalta [Dolphin et al., 2022].

Kuunteluterapian sovellukset

Kuunteluterapia voi olla erittäin tehokasta ihmisille, jotka kärsivät ahdistuksesta, traumasta, aistien käsittelyn ongelmista ja jopa fyysisestä kivusta.

Työkalut, kuten Safe and Sound Protocol (SSP), on suunniteltu erityisesti näiden ongelmien ratkaisemiseen.

SSP on muutakin kuin musiikkia.

Se on huolellisesti suunniteltu hoito, jossa käytetään patentoitua algoritmia. hermoston säätelyyn ja auttaa sinua tuntemaan itsesi tasapainoisemmaksi ja vahvemmaksi [Porges et al., 2014].

Tutkimukset osoittavat esimerkiksi, että SSP:tä käyttäneiden autististen lasten sosiaaliset taidot, kuuntelutaidot ja tunnetasapaino paranivat huomattavasti [Squillace et al., 2022].

SSP:tä käytetään myös traumasta kärsivillä ihmisillä, jotta he voivat olla vähemmän jännittyneitä ja tuntea olonsa turvallisemmaksi ja yhteenkuuluvammaksi [Rajabalee et al., 2022].

Kuunteluhoidossa ei ole kyse vain oireiden vähentämisestä, vaan se auttaa myös luomaan perustan pitkäaikaiselle mielenterveydelle.

Miksi kuunteluterapia on nykyään niin hyödyllistä

Nykymaailma on stressaava. Monet ihmiset kohtaavat jatkuvasti paineita, epävarmuutta ja haasteita, jotka voivat horjuttaa hermostoa.

Kuunteluterapia tarjoaa lempeän, ei-invasiivisen tavan tasapainottaa elimistöämme.

Se on erityisen hyödyllinen, koska se ei vaadi sinua ajattelemaan tietoisesti ajatuksiasi tai tunteitasi, mikä voi joskus olla vaikeaa. Sen sijaan se toimii kehosi kautta ja saa sinut tuntemaan olosi paremmaksi sisältä ulospäin [Finn & Fancourt, 2018].

Koska kuunteluterapia on turvallinen, helposti lähestyttävä ja kokonaisvaltainen lähestymistapa, se houkuttelee monia ihmisiä.

Käytitpä sitä yhdessä muiden hoitojen kanssa tai yksin, se on tehokas tapa rauhoittaa hermostoa. Tämä tekee viime kädessä onnellisemman ja terveemmän elämän [Chlan et al., 2018].

Johtopäätös: virittäydy hyvinvointiisi

Kuunteluterapia on enemmän kuin hyvinvointitrendi, se on tieteeseen perustuva tapa parantaa ja tasapainottaa hermostoa.

Työskentelemällä tietoisesti äänien kanssa voit valjastaa aivojesi luonnollisen kyvyn muuttua, rauhoittaa mieltäsi ja parantaa yleistä hyvinvointiasi [Ellis & Thayer, 2010].

Kärsitpä sitten ahdistuksesta, traumasta tai päivittäisestä stressistä, kuunteluterapia voi olla tehokas väline, joka auttaa sinua tuntemaan itsesi yhteenkuuluvammaksi, vahvemmaksi ja rauhallisemmaksi.

Lähteet:

• Chatterjee, D., Hegde, S., & Thaut, M. (2021). Neuraalinen plastisuus: Musiikkipohjaisten interventioiden substraatti neurorehabilitoinnissa. Neurokuntoutus.
• McCorry, L. K. (2007). Autonomisen hermoston fysiologia. American Journal of Pharmaceutical Education -lehti.
• Porges, S. W. (2013). Polyvagal-teoria: Tunteiden, kiintymyksen, kommunikaation ja itsesäätelyn neurofysiologiset perusteet.
• Dolphin, H., Dukelow, T., & Finucane, C. (2022). Transkutaanisen vagushermostimulaation täydentävä rooli neurokardiovaskulaarisen ja kognitiivisen suorituskyvyn moduloinnissa. Neurotieteen rajat.
• Porges, S. W., Bazhenova, O. V., Ball, E., & Lewis, G. F. (2014). Sosiaalisen sitoutumisen ja kiinnittymisen näkökulmat sosiaalisen käyttäytymisen tutkimukseen.
• Squillace, M., Porges, S. W., & Lewis, G. F. (2022). Tapaustutkimus Safe and Sound Protocol:n (SSP) vaikutuksista autismiin. Journal of Autism and Developmental Disorders.
• Rajabalee, Y., Porges, S. W., & Lewis, G. F. (2022). Safe and Sound Protocol (SSP) ja traumasta toipuminen: tapaustutkimus. Harvard Review of Psychiatry.
• Finn, S., & Fancourt, D. (2018). Musiikin kuuntelun biologinen vaikutus kliinisissä ja ei-kliinisissä ympäristöissä: Systemaattinen katsaus. Aivotutkimuksen edistyminen.
• Chlan, L., Heiderscheit, A., & Skaar, D. J. (2018). Potilaslähtöisen musiikki-intervention taloudellinen arviointi tehohoitopotilaille. Kriittisen hoidon lääketiede.
• Ellis, R. J., & Thayer, J. F. (2010). Musiikki ja autonomisen hermoston (dys)toiminta. Musiikin havaitseminen.